(Thread IKs:
Nenonen)
|
What should the presidential powers be in 2020? This poll is closed. |
|||
|---|---|---|---|
| UNLIMITED!!!! URKKI 2.0!!!!!! |
|
3 | 23.08% |
| Sauli should be allowed to telecast to our homes whenever he pleases, but that should be the limit. |
|
2 | 15.38% |
| He should be limited to writing mildly worded letters to HBL and other provincial newspapers. |
|
2 | 15.38% |
| None. More power to Sanna & Katri & Maria & Li & Anna-Maja & Jenni! |
|
2 | 15.38% |
| Unlimited, but every decision must be subject to a plebiscite. |
|
0 | 0% |
| None, but the president's life must be video streamed 24 /7 for the duration of their term, with no censorship. |
|
4 | 30.77% |
| Total: | 13 votes | ||
|
Do not how what people who vote nuuskahuuli ex-goaltender to parliament expect
|
#
¿
May 17, 2020 22:56
|
|
|
|
| # ¿ May 21, 2024 05:25 |
|
|
Kepu driving austerity is so good considering that most of their voter base gets subsidies and more austerity fucks over rural people more since now the nearest kela Is 150km away next to the nearest terveyskeskus and koulu.
|
|
#
¿
May 22, 2020 14:39
|
|
|
With proper olkiluoto contracting you are 40 steps away from the original contractor and the person who actually did the job was some pole getting paid 3€ per hour Who had signed up as a painter but had also been doing electric work at the plant. Pelkkää säästöä.
|
|
#
¿
May 24, 2020 15:11
|
|
|
Also once upon a time i saw a kebula in olkiluoto that had been built into a single sea container in the forest
|
|
#
¿
May 24, 2020 15:13
|
|
|
Triple A posted:älä unohda että kaikki putket pitää uusia koska latvialaiset hitsarit ovat käyttäneet vääriä asetuksia ja siten kaikki on hitsattu pieleen joten rälläkät käteen ja vitusti katkaisulaikkoja würthista Pillit ruuls, mieti sitä aika ja laikkasäästöä. Sit kun todetaan että vituiks meni niin se on taas jonkun toisen ongelma.
|
|
#
¿
May 25, 2020 07:25
|
|
|
Pellolla puhaltaa tuuli kuin tundralla. Taivaalta on tullut tänään jo vettä, räntää ja rakeita. Lämpöä on vain pari astetta, vaikka ollaan Varsinais-Suomessa, lämpimimmässä osassa maatamme, ja eletään toukokuun puoliväliä. Kumpuileva peltomaisema laskeutuu mutkittelevaan Halikonjokeen, jonka takana kohoaa 1400-luvulla rakennettu Halikon kivikirkko. Mansikkapellolla on puolensataa ihmistä työvaatteissa hanskat kädessä. Olen yksi heistä. Tutustun neljän päivän ajan Rannikon puutarhan töihin ja kausityöläisten arkeen. On jo ilta, mutta operaatio hallantorjunta on vasta alkamassa. Sen kenraali ja kapellimestari on neonoranssiin työtakkiin pukeutunut viljelijä Esa Rannikko, 39, sinisessä New Holland -traktorissaan. ”Adin män midl, sitten lähtee harso. Naada systematik rabootta! Nou gou ekstra hier, ponjala?” hän huutaa joukoilleen slaavilaisten kielten, englannin ja suomen sekoituksella. Jo kymmenen vuoden ajan Rannikon tilan kausityöläiset ovat tulleet enimmäkseen Ukrainasta. Mansikkarivit on jo aiemmin suojattu harsolla, mutta nyt sen päälle on tarkoitus vetää toinen. Joukko miehiä alkaa rullata harsoa auki traktorin perästä, ja kahden puolen ryhmittyneet työntekijät ottavat vuorollaan sen helmasta kiinni. Lähdemme juoksemaan kyyryssä harso kourassa mansikkarivin väliä yrittäen olla kompastumatta, repimättä harsoa ja pitää sen niin alhaalla, ettei tuuli tempaise sitä mukaansa. ”Bihom, tjahuite tjahuite (Juosten, vetäkää vetäkää)”, patistaa työnjohtaja Alla Rezvjanuk pellon toisella virallisella kielellä ukrainaksi. Rannikon puutarha on Suomen suurimpia mansikka- ja erikoiskasvitiloja. Moni on maistanut sen tuotteita, sillä se toimittaa vuosittain toista miljoonaa kiloa mansikkaa, pensasmustikkaa, hernettä, melonia, kurpitsaa, avomaankurkkua ja muita marjoja ja vihanneksia HOK:lle ja S-ryhmälle ympäri Suomen. Nyt tilan toiminta on kuitenkin vaakalaudalla. ”Me jäädään jälkeen. Töitä olisi koko ajan jumalattomasti, mutta ei ole ihmisiä. Ja sitten tuli nämä kelit. On liian märkä ajaa traktorilla. Tää harsonlaitto on ihan ylimääräistä, mutta jos mansikkaa ei nyt suojella, ollaan ongelmissa”, Esa Rannikko puuskahtaa. Kun koronavirus alkoi jyllätä Euroopassa, Rannikon tila oli jo käyttänyt 1,5 miljoonaa euroa kesän taimiin ja tarvikkeisiin ja kutsunut 500 ukrainalaista töihin. Sitten valtioiden rajat pantiin kiinni. Ainakin 15 000 Suomeen odotettua ukrainalaista uhkasi jäädä jumiin kotimaahansa. Suomi sai kuitenkin sovittua 1 500 kausityöntekijän tulosta. Tilat saivat esittää, keitä avainhenkilöitä tarvitsivat. Rannikon tila nimesi 75 henkeä, mutta heistä vain 25 pääsi listalle. ”Osa heistä, jotka halusimme, eivät päässeet listalle. Sen sijaan tuli muita. Ilmeisesti sellaisia, joiden luvat oli jo ehditty tehdä kuntoon Migrissä ”, sanoo Rannikon puutarhan toimitusjohtaja Iina Rannikko. Migri on Suomen maahanmuuttovirasto. Lopputulos on se, että nyt tilalla raataa puolensataa ihmistä. Heitä pitäisi olla tuplat. ”Tätä on vaikea saada pyörimään, kun perussakkia puuttuu niin paljon. Nyt olemme poistaneet 50 hehtaaria harsoa, jotta sato myöhästyisi”, sanoo Esa Rannikko. Harsoa levittää Halikon pimenevässä illassa muun muassa opettajia, kirjanpitäjiä, palomiehiä ja poliiseja. Suurin osa on tullut Keski-Ukrainan alueelta. Monet heistä ovat olleet Rannikon tilalla jo aiemmin. Koronakeväänä ihmisiä on päätynyt aivan muualle kuin alun perin piti. Yksi harson levittäjistä on 33-vuotias Julia Slupitskaja. Hän on kotoisin Umanin kaupungista keskeltä Ukrainaa. Hyvää englantia puhuva Slupitskaja työskenteli viime kesän Uudellamaalla kaaliviljelmällä, ja tänä vuonna hän oli tulossa töihin kasvihuoneelle. ”16. maaliskuuta he ilmoittivat, etteivät otakaan minua. Koska minulla oli jo luvat valmiina, hankkiuduin tänne ystävättäreni avulla. Hän on työskennellyt tilalla jo aiemmin. Matkustin maitse Valko-Venäjän Minskiin, josta lensin Helsinkiin”, hän kertoo. On tyypillistä, että ukrainalainen hakee maatilalle tuttavien suosituksesta. Toinen vaihtoehto on kalliimpi: ukrainalaisen välittäjän käyttäminen. Slupitskaja kertoo maksaneensa puolen vuoden työstä kasvihuoneella välitystoimistolle tuhat euroa. Työt peruuntuivat, mutta välittäjä ei palauttanut maksua. Lisäksi Suomeen tuleva maksaa Migrille kausityöluvasta. Puolen vuoden lupa maksaa 410 euroa. Rannikon tila karttaa välittäjiä. Jos työnhakija paljastuu välittäjän asiakkaaksi, Iina Rannikko on soittanut hakijalle ja palkannut tämä suoraan. Julia Slupitskaja työskentelee pellolla rivakasti. Hän on kuitenkin ammattilainen, agronomi, joka on viime vuodet ollut töissä lannoitefirmassa. ”Pelto on minun juttuni”, hän sanoo. ”Puutarhaviljely on tuttua lapsesta asti. Kasvatamme omat vihanneksemme.” Iltakahdeksalta alamme oikaista vanhoja harsoja, jotka tuuli ja sade ovat piesseet märäksi mytyksi. Kankaan nostelu lätäköistä viilenevässä illassa ei ole miellyttävää, mutta porukka ei valita. ”Jokainen meistä on tehnyt tietoisen valinnan. Emme ole tulleet tänne lepäilemään. Kaikki ovat valmiita työskentelemään päivällä ja yöllä. Sellaiset, jotka ovat rakennelleet pilvilinnoja helposta rahasta, lähtevät nopeasti pois”, Slupitskaja sanoo. Fyysinen yötyö taitaakin olla tärkeä syy sille, miksei tätä tehdä suomalaisvoimin. Esa Rannikko kertoo usein pyytäneensä suomalaisiakin öiseen hallantorjuntaan – kolmen tunnin päästä paikalle on saattanut ilmestyä joku. Ukrainalaiset taas asuvat tilan omassa majoituksessa ja ovat aina käytettävissä. Tänään porukka pysyy pellolla yhteen asti yöllä. Ulkomaisen kausityövoiman merkitystä Suomessa selittää maatalouden muutos. Viljanviljely ja karjanhoito ovat Suomessa jo pitkälle automatisoituja. Tiloilla ei tarvita suurta määrää käsipareja. Puutarhoissa on toisin. Esimerkiksi mansikanviljelyssä taimenistutusrobotit eivät ole yleistyneet, marjat osaa poimia kunnolla vain ihminen. Samaan aikaan tilakoko ja työvoiman tarve ovat kasvaneet. Kun Esa Rannikon vanhemmat ryhtyivät päätoimisiksi puutarhaviljelijöiksi 30 vuotta sitten, oman perheen voimat riittivät 2,5 hehtaarin peltotilkun hoitoon. Nyt hehtaareja on 180. Vierastyövoima tuli marja- ja vihannestiloille 1990-luvulla. Ensin virolaiset, sitten venäläiset. Vähitellen naapurimaissa elintaso nousi ja tulijoiden virta ehtyi. Sen jälkeen apu löytyi Euroopan kaakkoiskulmalta, korruption ja köyhyyden koettelemasta ja Putinin Venäjän ruhjomasta mustanmullan maasta, Ukrainasta. Pohjois-Ukrainan Sumysta kotoisin oleva 32-vuotias Andri on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta irtisanoutui alan työstään. Rannikon puutarhassa hän on toista kautta. Tänä vuonna hän saapui tilalle hommiin jo tammikuussa. ”Ukrainassa sairaanhoito voi olla vain altruistin ammatti. Siitä maksetaan sata euroa kuussa. Työasunkin joutuu ostamaan omalla rahalla. Ilmaista terveydenhoitoa ei ole. Jos potilaalla ei ole rahaa, niin hei hei”, hän kuvaa. Kaikilla ukrainalaisilla kausityöntekijöillä on Suomessa tavoitteensa: tienata autoon, lapsen koulutukseen, hääjuhlaan, remonttiin. Andri säästää asuntoon, johon hän tarvitsee noin 20 000 euroa. ”Ukrainassa palkasta ei jää mitään säästöön. Lainaa kyllä saisi, mutta pankki vie housutkin. Korko on 25 prosenttia.” Paljonko Suomessa voi sitten tienata? Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis. Toinen päivä valkenee edellistä kirkkaampana. Silti Esa Rannikko katselee peltoaan synkkänä. ”Kaikki on niin päin helvettiä kuin voi olla. Kaikki yksinkertaisen harson alla olleet mansikat paleltuivat.” Lämpötila maanrajassa on käynyt yöllä peräti 11 astetta pakkasen puolella. Rannikko avaa nupullaan olevan mansikan, jonka kukkapohjukka on musta. Siitä ei enää tulee marjaa. Kaikkea ei silti ole menetetty. Rannikko arvioi, että harso-operaatio on pelastanut satatuhatta kiloa mansikkaa. Saman verran kuin yli 25 000 suomalaista syö vuodessa. Rahassa mitattuna ehkä miljoona euroa. Melkoinen suoritus tältä vajaalukuiselta ukrainalaispoppoolta. Toinen päiväni tilalla alkaa kitkennällä. Siihen olisi pitänyt pukeutua toisin kuin harsonlevitykseen. Polvillaan penkissä tulee nopeasti kylmä. Tuottavuuteni on surkea. Ukrainalaiset aloittelevat jo toisen rivin kitkemistä, kun en ole päässyt vielä puoliväliin omassani. Pellolla on myös kuusi Vietnamista tullutta työntekijää, yksi maahanmuuttaja sekä kuusi turvapaikanhakijaa, jotka pyöräilevät paikalle läheisestä vastaanottokeskuksesta. Maski kasvoillaan työskentelevä afganistanilainen Hasani Jamshid on täällä jo neljättä sesonkiaan. Hän tuli Suomeen pakolaisvirtojen mukana marraskuussa 2015. Hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valittanut siitä. Jamshid on opetellut suomea ja suorittaa nyt peruskoulua. Töitä hän on hakenut töitä monesta paikasta. Vain Rannikon puutarha on ottanut. Vastaanottokeskuksesta väkeä voisi tulla enemmänkin, mutta työhaluja hillitsee kannustinloukku. Turvapaikkapäätöstä odottava saa kuukaudessa 315 euroa vastaanottorahaa. Jos menee töihin, rahan menettää. Ukrainalaiset kertovat, että kroppa tottuu peltotöihin parissa viikossa. Kesä mansikkatilalla on kuntokoulu. Välillä pidetään puolen tunnin lounastauko. Tarpeilleen pääsee bajamajaan, joita tököttää pellon keskellä. Koska Esa Rannikolla on muuta tekemistä, hän luovuttaa traktorinsa 23-vuotiaalle Dima Andrijevskille. Rannikko on pannut merkille tämän kiinnostuksen koneisiin. Andrijevskille homma ei tuota vaikeuksia, sillä perheen peltotilkulla Keski-Ukrainan Blagovištšenskessa on juhtana 80-luvun ukrainalainen JuMZ-traktori. Rannikko tuntuu nauttivan roolistaan, vaikkei ole helppoa ohjata satoja vierastyöläisiä. Pellolla hän huutaa, nauraa, opastaa ja tekee mukana. Hänen mukaansa ukrainalaisjoukon etu on se, että ryhmä perehdyttää uudet tulokkaat työhönsä. ”Hyvin sitoutuneet kantavat myös heikommat. Joukkue vetää.” Sairaanhoitaja-Andrin mukaan Rannikko ei ole mikään orjapiiskuri. ”Hän voi ärähtää, mutta silloin joku ei ole tehnyt työtään. Hänelle raha ei ole tärkeintä, vaan hän työskentelee ihmisten kanssa. Hän sanoo, että jos teemme istutukset, suojaukset ja hoitotyöt hyvin, meillä kaikilla on myös satoa, jota kerätä”, Andri kertoo. Suomalaisena äitienpäivänä Rannikko kukittaa tilalla olevat äidit. Jos joku työntekijöistä joutuu pulaan, isäntäväki pelastaa. ”Ukrainalaiset aina sanovat, että nyt on maalinkaja probleema, pikku ongelma. Kerrankin yksi soitti pikku ongelmasta. Auto oli aivan kyljellään ojassa”, Rannikko sanoo. Sitten on isoja ongelmia, kuten Ukrainan sota. Se on näkynyt tilalla dramaattisesti. Erään naisen talo Itä-Ukrainassa ammuttiin tohjoksi sillä välin, kun hän oli Halikossa. Nuori miestyöntekijä taas kaatui myöhemmin rintamalla. Kolmantena päivänä Halikossa tulee taas vettä taivaan täydeltä. Kukaan ei lähde pellolle. On aikaa tehdä remonttia. Helmikuussa juuri ennen koronaa Esa Rannikko osti Hajalan kylästä tyhjilleen jääneen vanhainkodin. Nyt sitä kunnostetaan majoitustilaksi. Julia Slupitskaja ja muutama muu nainen maalaavat ja tapetoivat sisällä. Dima Andrijevski ja miesjoukko kiinnittävät katolla aurinkopaneeleita, sillä Rannikon mielestä sähkön tuonti ulkomailta on turhaa. Rannikko sanoo olevansa paitsi viljelijä myös liikennöitsijä, hotellinpitäjä, kiinteistönhuoltaja, henkilöstöjohtaja, putkimies ja konemekaanikko. Toistaiseksi työntekijät vastaavat itse ruokailuistaan ja käyvät tilan autolla Halikon Prismassa. Pandemian vuoksi vanhainkodin suurtalouskeittiö otetaan kuitenkin pian käyttöön, jotta kaupassa käyntiin liittyvä riski poistuisi. Virus otetaan täällä vakavasti. Sen tunkeutuminen yhteismajoitukseen olisi katastrofi. Vanhainkodin toinen pääty toimii eristettynä majoitustilana, jossa Ukrainasta tulevat ovat ensimmäiset kaksi viikkoa karanteenissa. Koska Dima Andrijevskin äiti ja sisko ovat siellä, perhe ei istu iltaa yhdessä. Töihinkin he kulkevat eri autoilla, mutta pellolla he kohtaavat. Siellä karanteenilaiset pitävät kasvoillaan 3D-tulostimella tehtyä maskia, jonka kalvot lentelevät pitkin peltoa kovassa tuulessa. Vanhainkodin viereinen Kivilinna, entinen kunnalliskoti, on myös majoituskäytössä. Saan sängyn sieltä. On vielä väljää: neljän hengen huoneissa asuu kaksi ihmistä. Iltaisin on rauhallista, sillä porukka on väsynyttä. Tänään keittiössä tuoksuu possu-nuudelikeitto, jolla vietnamilaiset kestitsevät ukrainalaisia. Saunakin olisi, mutta harva jaksaa löylytellä. Jotkut soittelevat videopuheluita kotiin. Olena Sytšakilla ja hänen miehellään on viisivuotias poika, joka asuu nyt isovanhempien luona. ”Hän kysyy koko ajan, milloin palaamme”, Sytšak sanoo. Ei aivan pian. Pariskunta aikoo olla Halikossa puoli vuotta. Maailman muuttuminen teki Esa Rannikon vanhemmista päätoimisia puutarhaviljelijöitä 1990-luvun alussa. Isän työt olivat vähentyneet, kun Salora ei enää tarvinnut puisten tv-laatikoiden tekijää. Äiti taas irtisanottiin, kun tekstiilivienti itään loppui Neuvostoliiton romahdukseen. Rannikkojen asuman Pummin talon edessä on alue, joka näyttää tavalliselta pihalta lasten leikkipaikkoineen ja puutarhatuoleineen. Sitä ympäröi varastorakennusten, ajoneuvojen ja taimitunnelien sekamelska. Maisemaa katsellessa näkee, mihin Rannikko rahansa käyttää: yrityksen toimintaan, ei pihan puunaamiseen. ”Pidän tuotannon kunnossa, mutta kulissien kanssa on vähän niin ja näin.” On Halikossa niitäkin, joilla myös kulissit ovat kunnossa. Peltonaapurina on Suomen ehkä kuuluisin maanviljelijä, Joensuun kartanon isäntä sekä Sampo-konsernin ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Naapuriaan Rannikko arvostaa, koska tämä on laittanut rappiolle päässeen kartanon kuntoon. Yhtä asiaa Rannikko ei kuitenkaan oikein sulata: Wahlroosin fasaaneja, joita Joensuun kartano kasvattaa riistalinnuiksi. Rannikko sanoo nähneensä paljon lintujen tekemää tuhoa pellolla, mutta ei mitään fasaaniin verrattavaa. ”Normaalisti lintu nokkii mansikkaan reiän, mutta fasaani tekee siitä sosetta. Marjat lentävät metrin kaaressa.” Suomessa on koronakeväänä keskusteltu maatalouden huoltovarmuudesta ja vierastyövoiman merkityksestä. Mutta voiko mansikan yhteydessä puhua huoltovarmuudesta? Ihmisiä ei menehdy mansikan puutteeseen. Ammattimainen marjanviljely alkoi Suomessa vasta 1960-luvulla. Sodastakin selvittiin ilman puutarhamansikkaa. On myös ihmetelty, mikseivät viljelijät palkkaa kotimaista kausityövoimaa. Rannikko on palkannut suomalaisiakin, mutta lähinnä spesiaalihommiin. Kastelua hoitavat nyt suomalaiset, sillä tilalle jäi tulematta kolme ukrainalaista, joiden vastuulla kastelujärjestelmä on ollut. Matti Syrjärinne kertoo tulleensa lomautetuksi LeinoCastin valimolta. ”Olisin voinut jäädä kotiin [ansiopäivärahalla], mutta aika kävi pitkäksi. Soitin tänne ja kysyin töitä.” Nyt Syrjärinne ajaa tilalle joka arkiaamu Salosta asentamaan pumpputraktoreita. Halikonjoen rantaan on parkkeerattu 50-luvun Ford Major -traktori, sillä Rannikon puutarhan kastelujärjestelmä perustuu näihin museovehkeisiin. Syrjärinne käynnistää traktorin, lorauttaa pumppuun siemenveden ja kaataa lannoitetta säiliöön. Sitten hän ajaa mönkijällä pellolle availemaan venttiilejä ja tutkimaan lohkoa, jonne kastelu on ohjattu. Kasteluhommissa on kolme muutakin suomalaismiestä. Päätyöstään lomautetuissa suomalaisissa on Esa Rannikon mukaan kuitenkin viljelijälle riskinsä: jo kaksi heistä on kutsuttu takaisin varsinaisiin töihinsä. Rannikot korostavat, että he ottavat vastaan kaikki työhaluiset suomalaiset. Sadonkorjuuaikaan he ovat aina työllistäneet suomalaisia. Nämä hakeutuvat lähinnä konttoriin, kuljetuksiin ja pakkaamoon. Siitä huolimatta he tarvitsevat ammattitaitoiset ukrainalaisensa, jotka tietävät kuinka homma pellolla toimii. ”Jos ihminen tuodaan pellon laitaan ja jätetään sinne, ei siitä tule mitään. Mikään työpaikka ei toimi, jos pitää kerralla vaihtaa koko henkilökunta”, Esa Rannikko sanoo. Neljäs ja viimeinen päiväni tilalla on pyhitetty tihkuletkujen paikkaukselle. Kasteluletkuista vesi ohjautuu peltolohkoilla ohuisiin tihkuletkuihin, jotka kulkevat mansikkapenkissä muovin alla ja pisaroivat vettä maahan. Nyt letkut tihkuvat liiaksikin, sillä myyrät ovat lumettomana talvena jyrsineet ne pilalle. Tilan pitkäaikainen työntekijä Juha Auer ei muista koskaan nähneensä vastaavaa tuhoa. Letkuja on korjattu jo kuukausi, ja työ jatkuu yhä. Vuotokohta pitää etsiä suojamuovin alta, letkunpätkä leikataan irti, vaihdetaan uuteen ja liitetään jatkopalalla. Mittakaava on vaikuttava: pelloille on jo laitettu 38 000 jatkopalaa ja 80 kilometriä uutta letkua. Seitsemältä illalla lopetan työni Rannikon puutarhalla. Ukrainalaisia kuskataan vielä harsohommiin. Onko kausityöntekijöiden rahtaus Suomeen halpatyövoiman hyväksikäyttöä vai auttamista? Moni perhe elää tämän varassa, muistuttaa Esa Rannikko. Hänestä ukrainalaisten työllistäminen on jopa kehitysapua, kun he oppivat länsimaisia toimintatapoja. Se on jo melko pitkälle viety väite. Jokainen kausityöläinen on tullut Suomeen vapaaehtoisesti, mutta he ovat täällä siksi, että vaihtoehdot olisivat huonompia. ”Kukaan meistä ei olisi täällä, jos Ukrainassa olisi kaikki hyvin”, sanoo Andri. Ukrainan kansantuote asukasta kohden on yli 13 kertaa pienempi kuin Suomessa. Maa on köyhempi kuin Bolivia, Algeria tai Sri Lanka. Mutta jos maa nousee vielä jaloilleen, kausityöntekijöitä joudutaan hakemaan muualta. Kivilinnan eteisessä on taulu, johon on joka päivä tussilla kirjoitettu työntekijöiden toteutuneet työajat. Sadonkorjuuaikana palkkaus muuttuu urakkaperusteiksi. Mansikkakilosta saa euron ja viisi senttiä. Iina Rannikon mukaan ripeä ukrainalainen voi kerätä 7–25 kiloa tunnissa. Suomalaisnuorella taas saattaa mennä puoli tuntia pelkkään vessareissuun puhelimen kanssa. Palkastaan ukrainalaiset maksavat tilalle majoituksesta vajaat 180 euroa kuussa. Työehtosopimuksen mukaan yli-, yö- ja viikonlopputöistä pitää maksaa erikseen. Kun Lounais-Suomen aluehallintovirasto tarkasti marjatiloja vuosina 2017–2019, lisäkorvausten maksamisesta jouduttiin muistuttamaan eniten. Rannikon puutarhalla ukrainalaiset sanovat, että he saavat työstä aina saman tuntipalkan. Esa Rannikon mukaan yritys maksaa sunnuntai- ja lomakorvaukset, mutta ylityötunnit tasataan ja harsotuksen kaltaisista yötyökeikoista pyritään maksamaan urakkapalkkaa, joka on noin 20 prosenttia tuntipalkkaa korkeampi. Mansikanviljely on parhaiten kannattavia maatalouden tuotantosuuntia Suomessa. Rannikon puutarhan liikevaihto oli viime vuonna neljä miljoonaa euroa ja verotettava voitto noin 800 000 euroa. Voi silti olla, että mansikan hinta olisi korkeampi, jos tilojen työt tekisivät suomalaiset kaksivuorotyönä. Tämän vuoden suuri kysymys Rannikon tilalle on tietenkin se, kuinka käy koronaviruksen kanssa. Sanna Marinin hallituksen linjauksen mukaisesti Ukrainasta voi saapua vielä yhteensä 3 000 kausityöläistä alkuperäisen 1 500:n lisäksi. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö lennättää heitä nyt suoraan Kiovasta. Halikossa ensimmäiset mansikat pitäisi poimia 10. kesäkuuta. Silloin tilalla täytyisi olla 250 työntekijää ja juhannusviikolla peräti 500. Saadaanko heidät tänne? Sitä ei tiedä kukaan. Iina Rannikon mukaan pullonkaula on Migri, joka ei ehdi tehdä lupia. Esa Rannikko on huolissaan. Kelit ovat surkeita, väkeä vähän ja koronavirus voi hetkessä kaataa kaiken. ”HOK:sta soitettiin ja kehotettiin välttämään hulluja riskejä”, Rannikko sanoo. Jos kaikki riskit toteutuvat, hän pelkää olevansa pian entinen yrittäjä. Rannikon puutarha on tyypillinen suomalainen pienyritys, joka perustuu yhden pariskunnan jaksamiseen. Välillä Esa Rannikko käyskentelee kaksinkerroin vääntyneenä. Iskias vaivaa, mutta hän jatkaa työntekoa. Seuraavana päivänä on haettava Mehiläisestä pistos relaksanttia. Aikanaan tämäkin mansikkakausi loppuu. Syksyllä ukrainalaiset keräävät Rannikolle vielä metsästä sieniä ja marjoja myyntiin. Jokaisen työntekijän lähtöä juhlitaan kattamalla pitkä pöytä. Viimeiset työntekijät ovat täällä lokakuun lopulle eli halloweeniin asti. Se on ollut Halikossa kahtena viime vuonna erityinen. Esa Rannikon idean mukaisesti työntekijät kovertavat kakkoslaadun kurpitsoista kasvolyhtyjä, joiden sisään sytytetään paikallisen kynttilätehtaan kynttilät. Lyhdyillä koristellaan tilan pellot. Viime syksynä lyhtyjä koverrettiin yli 2 000. Valopeltoa kävi ihailemassa yli 50 000 ihmistä. Nyt halloweeniin on vielä pitkä aika. Toistaiseksi on edettävä viruksen ehdoilla ja sammutetuin lyhdyin. Kaikki ukrainalaisista eivät kuitenkaan palaa syksylläkään kotimaahansa. Työnjohtaja Alla Rezvjanuk on asettunut miehensä kanssa Saloon. Seitsemänä vuonna tilalla työskennellyt Inna Kliment taas säästi aiemmin miehensä kanssa Ukrainaan rakennettavaa omaa taloa varten. Nyt tavoite on vaihtunut. Se on talo Suomessa. ”Ilmasto on täällä juuri sopiva”, Kliment sanoo. ”Täällä kasvaa mäntyjä ja kuusia, eikä verenpaineeni kohoa lainkaan niin kuin Ukrainassa.” Hiekkakauppias fucked around with this message at 07:53 on May 26, 2020 |
|
#
¿
May 26, 2020 07:51
|
|
|
Ja kyllähän sen ymmärtää että yrittäjäriskiä täytyy sysätä ukrainalaisten Lucky duckien niskaan kun liikevoittoprosentti huitelee vain kahdessakymmenessä.
|
|
#
¿
May 26, 2020 08:50
|
|
|
I don't know what voter base kepu is angling for by harping the austerity line. Even in a leftist government. Sipilä-experiment cost them dearly and yet they keep doing it.
|
|
#
¿
Jun 5, 2020 14:24
|
|
|
Sukarille on tietysti hyötyä kun helpompi pistää ideapark johonkin suolle maaseudulla kun on kepulle myötämielinen, pettäminen ja rakenteellinen korruptio on vaan vaikeampaa keskikokoisena oppositiopuolueena kun täytyy tapella palstatilasta joidenkin kristillisdemokraattien kanssa. Sinne ne lahkolaistenkin äänet siirtyy kun Sipilä lähtee eduskunnasta.
|
|
#
¿
Jun 5, 2020 14:47
|
|
|
Tiedät vastauksen sydämessäsi
|
|
#
¿
Jun 5, 2020 15:00
|
|
|
Päivi Nerg on selkeä valinta
|
|
#
¿
Jun 7, 2020 21:06
|
|
|
Kiva kun EKP antaisi rahaa mutta parempi leikata kuin helpottaa köyhien maiden taakkaa niin kai tuostakin voi syyttää EU:ta
|
|
#
¿
Jun 8, 2020 09:32
|
|
|
Gortarius posted:Oh man, guys... Seppo Lehto
|
|
#
¿
Jun 9, 2020 17:13
|
|
|
Mä en oikein ymmärrä että miten persuissa sattuu ja tapahtuu näin paljon asioita puolueen sisällä jotka ei ole puolueen arvojen mukaisia. Kamalaa kun roturealistit menevät ja kaappaavat puolueen tuolla tavalla.
|
|
#
¿
Jun 10, 2020 16:14
|
|
|
Hesarin artikkeli siivousalan perseilystä ja laittomuuksista oli sentään äärimmäisen hyvä ja kiukkua herättävä: https://dynamic.hs.fi/a/2020/siivotonala/?utm_campaign=hs_tf&utm_term=3&utm_source=tf-other&share=5b915f75e540cc65eccf2ba31cd63925
|
|
#
¿
Jul 5, 2020 08:13
|
|
|
mistäs niitä työpaikkoja sitten revitään
|
|
#
¿
Jul 5, 2020 11:52
|
|
|
She is also a former investment banker https://yle.fi/uutiset/3-8876464 She is very fiscally conservative when it comes to her employers.
|
|
#
¿
Jul 15, 2020 10:00
|
|
|
Somehow i have a feeling that Saarikko Is closer to old style kepulainen in a sense that she doesn't hate the poors and unions like Sipilä does, Kulmuni is closer to Paavo as is fitting, that she doesn't seem to have any consistent political position but also fails to capitalize on it unlike Paavo. I also am full of poo poo enkä tiedä mitään.
|
|
#
¿
Aug 3, 2020 19:10
|
|
|
Saarikko also worked for Paavo when she was younger so whatever happens the legacy of Paavo will remain.
|
|
#
¿
Aug 4, 2020 11:31
|
|
|
doverhog posted:Kepua voi vielä tulla ikävä kun Huhtasaari on pääministeri. Sitten voidaan vihdoinkin keskustella faktoista punavihermafian jälkeen mm. siitä kuinka monta tuhatta vuotta sitten Jumala loi maailman ja kuuluuko jokaiselle ihmisoikeudet.
|
|
#
¿
Aug 9, 2020 17:39
|
|
|
On se EU aina semmoinen perkele, ihan sama mitä tapahtuu ja asiaa ymmärtämättäkin se on aina syyllinen. Suomalaisten EKP:ssä painamat rahat menee italian eläkeläisille (jotka ei oo varmaan päivääkään tehnyt oikeita töitä) samalla kun omilla eläkeläisillä ei oo rahaa edes veikkausta ja suomalaista kulttuuria tukea.
|
|
#
¿
Aug 19, 2020 06:49
|
|
|
Lipponen on varmaan yhäkin gazpromin palkkalistoilla ja yksityisti pääministerinä niin paljon ja huonosti että kokoomuslaisenkin korvia punottais.
|
|
#
¿
Sep 8, 2020 11:06
|
|
|
Tempputyöllistäminen taitaa olla kuulunut poliittiseen lexiconiin jo hetken aikaa ja tää on samaa vanhaa. Työllisyyttä lisätään kustannusneutraalisti kun ekonomisti kuvittelee ne uudet työpaikat.
|
|
#
¿
Sep 16, 2020 10:17
|
|
|
Verojen alentaminen ja kaikesta leikkaaminen nyt on aivan ilmiselvää tolkun politiikkaa ilman mitään ideologista pohjaa ja sitten on tuollaista ideologisesti värittynyttä vasemmistohöpinää.
|
|
#
¿
Sep 27, 2020 16:47
|
|
|
Yrittäjänvastuu
|
|
#
¿
Oct 26, 2020 19:21
|
|
|
Yritysten omavalvontaan on tullut maanrakennusalalla sen verran tutustuttua että luuserit on niitä jotka oikeasti noudattaa lakeja ja asetuksia ja en usko että se toimii muualla eri tavalla.
|
|
#
¿
Oct 27, 2020 20:40
|
|
|
Ja syy miksi kaikki kaivosyhtiöt ovat kanadalaisia on että kaivosyhtiöiden ei tarvitse siellä huolehtia minkäänlaisista ekologisista tai yhteiskunnallisista vastuista. Eli Suomi on niille täydellinen leikkikenttä jossa kaivoslakia on kerran suuremmin muutettu sitten 1960-luvun talvivaaran takia.
|
|
#
¿
Nov 7, 2020 10:20
|
|
|
Pre-emptive Ligur-vitsi.
|
|
#
¿
Dec 8, 2020 23:18
|
|
|
Kun oot roturealisti ja sua syytetään rasistiksi.
|
|
#
¿
Jan 5, 2021 10:28
|
|
|
Harvemmin mainitaan sitä että sekä Sanomassa että Alma Mediassa toiseksi suurin osakkeenomistaja on Herlin joka vääjäämättä jättää oman jälkensä koko lafkan suhtautumiseen mm. Ay-liikkeeseen ja yleisesti vasemmistoon.
|
|
#
¿
Jan 7, 2021 20:44
|
|
|
Enemmän mua ahdistaa pohjanmaalaisen kulttuurin omiminen. Kirjaimellisesti tärisen. https://yle.fi/uutiset/3-11734812
|
|
#
¿
Jan 14, 2021 22:52
|
|
|
Paras sisällissotaan liittyvä vähän tunnettu fakta on se että jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan niin Suomesta olisi tullut Saksan siirtomaa hintana saksalaisten avunannosta punaisia vastaan.
|
|
#
¿
Jan 15, 2021 09:49
|
|
|
No omalta osaltani myönnän että meille ei sitä missään vaiheessa opetettu ja opin asian suhteellisen myöhään. Enkä asiasta muista ikinä lukeneeni missään ilta-roskien valkoinen Suomi hypetyksissä. Edit. Ja tietysti vielä se fakta että itsenäisen Suomen puolesta taistelevat senaattorit tekivät tällaisen lupauksen senaatin ja Svinfhuvudin selän takana mutta joka sitten hyväksyttiin. Eli ei se pelkkä suurvaltapolitiikka mutta myös oma aktiivinen toiminta asian eteen. Hiekkakauppias fucked around with this message at 12:03 on Jan 15, 2021 |
|
#
¿
Jan 15, 2021 12:01
|
|
|
Suomalaiset miehet lähtivät itään saksalaisten avuksi isänmaan pyynnöstä eivätkä syyllistyneet julmuuksiin toisinkuin saksalaiset
|
|
#
¿
Jan 25, 2021 08:44
|
|
|
Odotan kuinka joku kokoomuspuolueen takapenkkiläinen ehdottaa tähänkin vaivaan ongelmaksi ammattiliittoja ja yleistä sopimista
|
|
#
¿
Jan 26, 2021 22:20
|
|
|
Persujen viestinnästä, ainakin mitä Trumpin vaalipöpinöihin ja tammikuun 6:n päivän tapahtumiin tulee, on ollut sen suuntaista että Halla-Aho joko uskoo noihin höpinöihin tai ainakin uskoo että äänestäjäkunnassa on tarpeeksi ihmisiä jotka uskovat q-anoniin.
|
|
#
¿
Jan 28, 2021 14:43
|
|
|
Warden posted:I've had a field day reading the party program of the new Sinimusta liike. They sure didn't waste any time making their true nature known, with item 5 on their list talking about "blood and souls" and article 6 about the danger posed by "rootless globalists (cosmopolitans". Loistava hetki uudelleenkatsoa "Sieg Heil Suomi"
|
|
#
¿
Jan 31, 2021 17:31
|
|
|
Kokoomus on myös näistä ns. perinteisistä puolueista ainoa jossa ei ole ikinä ollut naispuheenjohtajaa.
|
|
#
¿
Feb 21, 2021 18:08
|
|
|
Eikö Humanisti-Vartiainen saanut potkut SDP:stä kutsuttuaan työttömiä rotiksi joitakin vuosia sitten.
|
|
#
¿
Feb 28, 2021 21:33
|
|
|
|
| # ¿ May 21, 2024 05:25 |
|
|
Pienessä kunnassa ne on kaikki kepulaisia
|
|
#
¿
Mar 4, 2021 19:56
|
|